Otsikko saattaa olla kenties hieman raflaava ja kysyen kärjistävä, mutta aihetta on varmasti syytä hieman mutustella ja avata hyvässä ja pahassa.

Aihe ei ole luonnollisestikaan itse hatusta vedetty, vaan siitä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla internetissä, sosiaalisessa mediassa jne. viime vuosien aikana.

Esimerkiksi Gary Vaynerchuk, joka on vaikutusvaltaisimpia nimiä digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen maailmassa, on jo pitkään ampunut perinteisiä markkinointikanavia alas.

Moni keskustelu aiheen osalta polkee varmasti aihionsa ihmisten nykyisistä käyttäytymismalleista. Miten mediaa siis kulutetaan nykyään ja kuinka markkinointia voidaan mittauttaa.

Toisin sanoen yhtenä kysymyksenä aiheeseen liittyen voisi alustaen kysyä, onko televisio tai perinteinen markkinointi kuollut nykyisten mittareiden ja työkalujen silmissä?

Muuttunut rakenne

Noh, televisio ei tokikaan ole kuollut fyysisenä vempeleenä. Television sisällön kuluttaminen on kylläkin muuttunut ainakin laitenäkökulmasta ja ohjelmallisesti.

Eli nykyään katselemme liikkuvan kuvan sisältöjä edelleen ruuduista, mutta ne ovat pääsäntöisesti taskuissamme, tableteissa, tai läppäreissä.

Televisioilla on myös edelleen vahva kivijalka kotitalouksissa määrällisesti, mutta sisältöä niistä katsellaan täysin eri tavalla kuin ennen.

Tilastojen mukaan esim. suuria, 55-tuumaisia malleja ostetaan koteihin nykyään varsin mukavasti.
Isompien televisioiden kysyntää ovat lisänneet vahvasti internetin ja televisiokanavien suoratoistopalvelut.

Käytännössä tällä tarkoitetaan Netflixin, Amazonin, HBO:n jne. tarjoamia ohjelmasisältöjä, joita ruudulta siis katsellaan.

Televisioiden tärkeimpänä ostokriteerinä ovatkin nykyään niiden älyominaisuudet.

Sisällön kulutus

Toistona edelliseen, ihmisten liikkuvan kuvan kulutus on siis muuttunut valtavasti.

Sisältöjä nautitaan mielellään nykyään silloin, kun se itselle sopii ja listalta valitaan tietysti ne mielekkäimmät vaihtoehdot.

Tapa kuluttaa on myös vaikuttanut vahvasti siihen, miten paljon ihmiset vaikkapa näkevät, tai katselevat mainoksia.
Suoratoistopalveluissa niitä ei juurikaan näy, tai ne ovat selkeänä vähemmistönä rakenteellisesti.

Digi -ja laiteähky on myös tuottanut ihmisistä keskittymiskyvyltään hyvin kärsimättömiä.
Aika on rahaa ja odotteluajat kovinkin piinallisia. Mainonta koetaankin herkästi negatiivisena aikasyöppönä.

Lukuisat palvelut tarjoavatkin nykyään ratkaisuja, joissa käyttäjä maksaa tietyn kuukausisumman siitä, ettei hänelle näytetä mainoksia.

Monikaan ei välttämättä voi väittää nauttivansa esim. youtuben mainospaikoista, jotka kestävät 5 sekuntia ennen leikkeen pyörähtämistä käyntiin.

"I created this website with Wix" on varmasti esittäytynyt mainosklippinä meille kaikille, mutta onkohan kukaan koskaan katsonut kyseistä leikettä loppuun?

Mitattavuus ja hyödyt

Mitä tulee yleiseen markkinointiin vaikkapa sosiaalisen median kanavissa, sillä on hyvin paljon mitattavia ja räätälöitäviä etuja.

Markkinointia voidaan kohdentaa juuri halutuille ryhmille (ikä, sukupuoli, kiinnostuksen kohteet, äidinkieli jne.), tai jopa yksittäisille ihmisille ja hyödyllistä dataa pystytään keräämään valtaisasti.

Markkinoinnin kohdentaminen on puolestaan ongelma, jos se tehdään tehdään vaikkapa televisiossa, sanomalehdessä tai radiossa. Perinteisissä kanavissa siis.

Käytännössä edellä mainituissa medioissa voidaan ajatella saavutettavan tietty määrä näyttöjä, mutta kuka mainoksen lopulta näkee, sitä ei tiedetä.

Ja mikä laitetaan internettiin, se myös pysyy siellä. Mainoksesi/vloggauksesi/bloggauksesi vaikkapa facebookissa, instagramissa tai youtubessa pysyy siellä ikuisesti ja palvelee agendaasi myös jatkossa.
Eli ihmisten etsiessä tiettyä sisältöä, tuotetta tai palvelua yrityksesi nousee esiin.

Televisio, sanomalehti tai radio tarjoavat vain tietyn aikajakson kampanjan ja näkyvyyden, jonka jälkeen mainoksesi ja sisältösi on pois pelikentältä.

Televisiomainonta ja sen edut

Internetin informaatiomassaa selattaessa edellä mainittuun mainontaan löytyy myös tietysti plussia.

Mainostaminen televisiossa saattaa olla mielikuvallisesti paljon tehokkaampaa, tai arvokkaampaa kuin muissa medioissa. Toisin sanoen yrityksen mainos taikalaatikossa saattaa nostaa brändimielikuvaa hyvin tehokkaasti. 

Listalle voidaan myös lisätä esimerkiksi mainokset, jolla on mahdollista tavoitella suuria massoja.

Eli tuote tai palvelu, joka ei siis välttämättä tarvitse tiettyä kohderyhmää. Vaikkapa matkailu, se sopii varmasti sisältönä kaikille. Miehille ja naisille, vauvasta vaariin. Tai vaikkapa automainokset ja vähittäiskaupan ala.

Ikäryhmä, joka on suurella todennäköisyydellä sitoutunut ajallisesti ja keskittymisen osalta parhaiten television katseluun, ovat yli 60-vuotiaat. Ja kyseinen ryhmä ei ole luonnollisestikaan millään tavoin väheksyttävä markkinan näkökulmasta. Monissa artikkeleissa juuri kyseisen ikäryhmän ostovoima nostetaan esiin positiivisessa mielessä.

Toisto on kaiken A ja O

Edellisen otsikon alle vielä sukellettaessa suurella määrällä toistoja ja huolellisella mainoskampanjan rakentamisella on mahdollisuus saavuttaa kovia tuloksia. Näin se on toki kaikessa mainostamisessa.

Kaikki varmasti muistavat esim. Lidlin telkkarissa pyörineet mainoskampanjat, josta polkaistu "Kesä on kreisi" -biisi päihitti jopa euroviisuvoittajan.

Toki edellisessä kampanjassa seikkaillaan vahvasti kaikilla  pelikentillä markkinamielessä, eli televisiossa, sosiaalisessa mediassa, printtimainonnassa ja tienvarsimainoksissa. Markkinointibudjetti on varmasti ollut iso, mutta tehokin merkittävä. Pelkällä televisiomainonnalla ei kuitenkaan olisi saavutettu yhtä toimivia lopputuloksia, tässä siis kaikkien alustojen yhteistyö on ollut avainroolissa.

Suuria määrä toistoja tuo siis parempia tuloksia ja siinä on myös yksi televisiomainonnan miinuksista. Se ei ole sieltä halvimmasta päästä.

Tilastoja

Muutamana tilastoknoppina voimme todeta, että vuoden ensimmmäisellä neljänneksellä (1/2018) hakukonemainonta kasvoi neljänneksellä ja mainonta sosiaalisessa mediassa peräti 44 prosenttia.
Tämä siis alkuvuonna 2018.

Viime vuonna (2017) painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni puolestaan 5,1 prosenttia. Suuri yleisö siis äänestää jaloillaan.

Tällä hetkellä onkin siis oikeutettua sanoa, että mainonta ja perinteiset mainonnan kanavat ovat kovasti muuttumassa.

Sosiaalinen media haastaa perinteiset mainonnan kanavat tehokkuudellaan ja faktalla, että lähes kaikki ihmiset ovat käytännössä sosiaalisessa mediassa. 

Loppupäätelmä

Jonkinlaisena loppuajatuksena voisimme todeta, että tulevaisuus markkinoinnillisesti on hyvin mielenkiintoinen. Palattaessa vielä perinteiseen markkinointiin, monesta näkökulmasta katsoen se ei ole välttämättä kovinkaan järkevää. Mikäli siis ajatuksen kulmana toimii tehokkuus ja taloudellisuus.

Ainakin pienen yrityksen markkinointibudjetissa ensisijainen kohde sijoittaa rahansa olisi suurella todennäköisyydellä sosiaalinen media ja internet.

Kuten alussa totesimme, olemme videotuotantoon keskittynyt yritys ja nautimme valtavasti sisällön tuottamisesta eri kanaviin. Tarkoituksemme ei ole millään tavalla puhua mitään markkinamuotoa vastaan.

Tämän hetkisiä faktoja puntaroidessa emme voisi ainakaan ensimmäisenä asiana lähteä suosittelemaan vaikkapa tv-mainoksen tekemistä yritykselle ilman perusteellista keskustelua.. 

KUUNTELE PODCAST: https://soundcloud.com/lowline-creative/markkinointi-yrityksille-onko-tv-mainonta-kuollut